Koodaustaito on nyky-yhteiskunnassa kysytty taito, ja koodareita houkutellaan Suomeen myös ulkomailta. Suomi tunnetaan hitaan byrokratian maana, mutta koodarit saattavat saada työluvan jopa pikavauhtia.

Koodaustaito on eräänlaista kielitaitoa, mutta se ei juuri auta Suomen kaltaisessa maassa elävän arjessa. Vaikka suomalaiset puhuvatkin verrattain hyvin englantia, on suomen kielen taidolla keskeinen rooli kotoutumisessa. Tällä sivulla kerromme Suomessa järjestettävästä koodauksen opetuksesta sekä erilaisista kielen oppimisen vaihtoehdoista. Kerromme myös, miten näihin opinahjoihin pääsee.

Mitä koodaaminen on?

Koodaaminen, eli koodaus, eli ohjelmointi tarkoittaa lyhyesti kerrottuna sitä, että tietokoneelle tai vastaavalle laitteelle annetaan toimintaohjeita tämän tunnistamalla tavalla, käytännössä tietyllä formaalilla kielellä. Tietokoneen tietoa käsittelevä osa, prosessori, ymmärtää suoraan vain sellaisia ohjelmia jotka on kirjoitettu konekielellä. Tämä konekieli rakentuu hyvin yksinkertaisista yksittäisistä operaatioista. Koodaus suoraan konekielelle on mahdollista mutta harvinaista, ja usein eräänlaisena välikielenä käytetäänkin jotakin symbolista konekieltä, niin sanottua ohjelmistokieltä. Ohjelmistokielistä tunnetuimpia ja käytetyimpiä ovat Java, C, C++, Python ja Swift.

Monet pitävät ohjelmointikieliä vaikeina, mutta käytännössä niiden säännöt ovat helpompia kuin luonnollisten kielten. Tämä johtuu siitä, että luonnollisissa kielissä on melko paljon poikkeuksia eikä käytännön kielenkäyttö välttämättä noudata kieliopin sääntöjä. Ohjelmointikielet sen sijaan ovat hyvin täsmällisiä ja toimivat aina samanlaisten sääntöjen mukaisesti. Yleisellä tasolla ohjelmointikielten kielioppisäännöt ovat yksinkertaisempia kuin luonnollisissa kielissä, ja siksi monet kokevat ohjelmointikielten opiskelun helpompana kuin luonnollisten kielten. Eri ohjelmointikielet poikkeavat toisistaan siinä, millaisia sääntöjä niissä on ja miten koodi jäsennetään.

Missä koodausta voi opiskella?

Yksinkertaisen kieliopin lisäksi ohjelmointikielten hyvä ominaisuus on se, että niitä voi opiskella myös ihan itse. Siinä missä luonnollisten kielten hallinnan kannalta on lähes välttämätöntä olla jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa natiivipuhujien kanssa, voi ohjelmointikieltä oppia käytännössä vaikka eristyksissä. Käytännössä monet koodarit ovat kuitenkin hyvin verkostoituneita ja jakavat vinkkejä netin monilla alustoilla.

Koodausta voi opiskella itsenäisesti netistä löytyvien materiaalien ja kirjojen avulla, mutta opiskelua saattaa tehostaa kurssille osallistuminen. Voit osallistua yksittäiselle koodauskurssille, suorittaa jonkin opintokokonaisuuden tai vaikkapa kokonaisen tutkinnon ohjelmoinnista. Nykyään ohjelmoinnin opiskelun voi aloittaa jo peruskoulussa, mutta käytännössä moni oppii koodaamaan toisen asteen opinnoissa tai korkeakoulussa.

Koodauksen merkitys tulevaisuuden työelämätaitona on Suomessa tunnistettu ja ohjelmointivalmiuksien lisääminen on lisätty myös viime vuosina myös opetussuunnitelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienillä lapsilla leikinomaista tutustumista koodaamisen perusperiaatteisiin, eikä lasten edellytä edelleenkään osaavan varsinaista koodausta.

Kielitaidon merkitys ja kielikoulut

Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on erittäin tärkeää, että suomalaiset osaavat kommunikoida myös muilla kielillä kuin äidinkielellään. Englantia pidetään globaalilla tasolla eräänlaisena lingua francana, jota lähes kaikki jollain tasolla osaavat, mutta Suomessa myös venäjän ja ruotsin taidoilla on merkitystä. Eurooppalaisista kauppakumppaneista erityisen merkittävä on Saksa, joskin saksan kieltä puhutaan Euroopan ulkopuolella hyvin vähän.

Kieliä voi opiskella lukuisissa paikoissa. Lapsille ja nuorille luontaisin kielen oppimisen paikka on koulu, mutta myös kielitaitoa voi kehittää myös monissa vapaa-ajan aktiviteeteissa, esimerkiksi vieraskielisissä kerhoissa. Suomessa koulujen opiskelluimmat vieraat kielet ovat ruotsi, englanti, venäjä, saksa, ranska ja espanja. Käytännössä jokainen suomalaislapsi opiskelee vähintään kahta vierasta kieltä, yleisimmin ruotsia ja englantia.

Kielitaito pysyy yllä vain jos kieltä käyttää. Digitalisaation ansiosta kielitaidon kehittäminen ja jopa täysin uuden kielen oppiminen on mahdollista verkossa erilaisilla nettikursseilla tai vaikkapa yksityisopettajan avulla. Internetin ansiosta voit osallistua kansainväliselle kielikurssille asuinpaikastasi riippumatta ja käyttää kieltä natiivien kanssa sekä kirjoitetussa että puhutussa muodossa. Perinteisempien opetusmuotojen ystävät voivat kehittää kielitaitoaan esimerkiksi työväenopistojen kursseilla, iltalukiossa tai avointen korkeakoulujen kursseilla.

Kielten oppiminen ja opetus

Monet kaupungit ovat päättäneet aikaistaa ensimmäisen vieraan kielen opetuksen aloittamisikää. Esimerkiksi Espoossa jo ekaluokkalaiset opiskelevat englantia syksystä 2019 alkaen. Varhennetulla kielenopetuksella pyritään ennen kaikkea lasten kielitaidon parantamiseen ja sitä kautta tulevaisuuden työmarkkinoilla pärjäämisen todennäköisyyden parantumiseen. Siitä, mitä kieliä ihmisten kannattaisi ensisijaisesti opiskella, ei asiantuntijoidenkaan keskuudessa ole yksimielisyyttä.

Ruotsin kielen asemasta Suomen koulujen opetussuunnitelmissa on keskusteltu vuosikymmeniä. Kiistaton tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on tuhansia ruotsia äidinkielenään puhuvia koululaisia, jotka opiskelevat suomea toisena kotimaisena kielenä. Suomessa käytettävien kielten välisiä raja-aitoja on pyritty madaltamaan monenlaisilla yhteistyöprojekteilla, esimerkiksi koulun välistä yhteistyötä lisäämällä.